Kotiseututyötä puoli vuosisataa

Varkaus-seura ry julkaisi 50-vuotisen toimintakauden kunniaksi historiikin, joka on samalla myös pala paikallista historiaa.

- Tämä on historiallinen hetki, tällaisia tilanteita on harvoin, toteaa Varkaus-seuran puheenjohtaja Raimo Sikanen.
- Sihteeri Ari Kankkunen on penkonut kaikki yhdistyksen arkistot, ja samalla kun historiikki on valmistunut, on myöskin tutustuttu Varkaus-seuran arkistoon sekä saatettu se kuntoon. Historiikin kirjoittamiseen on tiukasti osallistunut yhdistyksen varapuheenjohtaja Sirpa Ollikainen, jatkaa Sikanen.

Varkaus-seuran historiikki "Kotiseututyötä puoli vuosisataa" julkistettiin virallisesti 50-vuotisjuhlassa keskiviikkona 10.5. Tyyskänhovissa. Kirjaa on painettu 350 kappaletta ja sitä voi ostaa 15 euron hintaan. Kirja on tässä muodossaan ensimmäinen laatuaan, vaikka pienempiä katsauksia eri ajanjaksoilta onkin olemassa. Tietoa ovat koostaneet muun muassa aikaisemmin puheenjohtajina toimineet Kyösti Koponen sekä teatterinjohtaja Väinö Heiskanen, jonka tekemä monistemuotoinen 10-vuotishistoriikki on sisällytetty uuteen kirjaan.

Arvokasta työtä vuosikymmeniä

Kirjaa varten perustettiin vuoden 2005 alussa historiatyöryhmä, jonka
puheenjohtajaksi valittiin Ari Kankkunen. Toimikunta on työskennellyt talkoilla ja käytössä olevien resurssien puitteissa, muistuttaa Raimo Sikanen.
- Tammikuussa 2005 aloimme suunnittelemaan historiikin suuntaviivoja ja kevätkausi meni aineiston saatavuutta miettiessä. Totisempi työskentely alkoi sitten viime syksynä, kun kadoksissa ollutta aineistoa saatiin haltuun, Kankkunen kuvaa työn etenemistä.
- Tässähän on suuri vaara, että kirjasta tulee listatyyppinen. On vaikea valita tärkeimmät tapahtumat, joista sitten kirjoittaa ja kertoo lukijoille, pohtii puolestaan Sirpa Ollikainen sisällön koostamista.

Yli satasivuisessa historiikissa on haluttu nostaa esille paitsi
tapahtumia, niin myös yksittäisiä henkilöitä, joilla on ollut suuri merkitys seuran toiminnassa.
- Tämän prosessin seurauksena on valjennut, kuinka arvokasta työtä
Varkaus-seuran henkilöt ovat tehneet vuosikymmenten varrella. Siksi
halusimme nostaa esille ansioituneita henkilöitä, kuten perustajajäsenet, puheenjohtajat, toimihenkilöt sekä jäsenpiirin, jossa myöskin on tehty arvokasta työtä, vaikka nimeä ei näkyisikään missään kirjoissa eikä kansissa, kertoo Ari Kankkunen.

Sitoutumaton kuntalaisten yhdistäjä

Varkaus-Seura ry aloitti toimintansa 10.5.1956 Varkauden kauppalassa ja perustamiskokouksessa oli mukana noin 50 henkilöä, jotka edustivat laajalti yhteiskunnan eri alueita. Seuralla onkin ollut merkittävä osuus kuntalaisten
yhdistäjänä ja yleisen ilmapiirin avartajana.
- Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton yhdistys, se on ollut vankka kulmakivi, huomauttaa sihteeri Ari Kankkunen.
- Ja myöskin uskonnollisesti sitoutumaton, jatkaa Varkaus-seuran
varapuheenjohtaja Sirpa Ollikainen. Tätä haluan korostaa tänä päivänä, koska meillä Varkaudessakin on nykyään runsaasti eri uskontoja harjoittavia ihmisiä.  

Seura on myös alusta lähtien ollut järjestämässä itsenäisyyspäiväjuhlia
Varkauteen, alunperin kauppalanjohtaja Eino Salmen pyynnöstä.
Itsenäisyyspäiväjuhlista tuli jopa Varkaus-seuran perustamisen lähtökohta.
Ensimmäinen ohjelmallinen juhla pidettiin kauppalan virastotalossa
6.12.1959.    
- Itsenäisyyspäiväjuhlat ovat olleet tässä kaupungissa vaikea kysymys, kun ottaa huomioon vuoden 1918 taustat ja tapahtumat. Vaikka itsenäisyys on kaikille tärkeä ja yhteinen asia, ja se yhdisti kaikki Suomen kansalaiset,
niin siitä huolimatta juhlat saivat tietyn leiman.
- Varkaus-seuraa oli perustamassa ihmisiä kaikista yhteiskuntaluokista, niin että siitä tuli kaikkia varkautelaisia käsittävä yhdistys. Sen myötä myös itsenäisyyspäiväjuhlat tulivat kaikille yhteiseksi ja hyväksytyksi tapahtumaksi, vaikka pinnan alla olisi kytenyt mitä tahansa, painottaa Ollikainen.

Toiminnassa huomioitava ajan henki

Varkaus-seuralla on vuosien saatossa ollut myös kulttuurinen merkitys esimerkiksi klassisten konserttien järjestäjänä. Aikaisemmin järjestettiin paljon retkiäkin, mutta nykyään ihmisillä on omat autot, joten yhteiset linja-autoretket ovat jääneet pois. Toiminnan onkin muututtava ajan vaatimusten mukaisesti.
- Varkaus-seuran elinehto on uudistuminen, ovien avaaminen ja avoimuuden lisääminen. Toimintaan on tullut mukaan myös nykyaikainen tiedotus- ja tietotekniikka, kertoo internet-sivut seuralle järjestänyt Kankkunen.
- Toiminnan muuttumisesta kertoo myös seuran logo, joka symboloi avoimuutta.
Piippujen ympärillä on paljon sinistä vettä, vihreää luontoa ja kaarevia
siltoja. Tämän tiimoilta on johdettu myös lehtemme nimi, eli Piippujen
Ympärillä, toteaa Sikanen.

Toimintaperiaatteisiin on kautta aikojen kuulunut tehdä yhteistyötä
kaupungin virallisten elinten ja eri yhdistysten kanssa. Puheenjohtaja Raimo Sikanen korostaa, että tulevaisuuden visioon kuuluu tiivistää yhteistyötä yhdistysten ja kyläyhdistysten kanssa entisestään. Toinen tehtävistä, jopa tärkein niistä, on pyrkiä ylläpitämään kaupungin lahjoittamaa, kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta, Tyyskänhovia, p.o. Kotiseutukeskusta.
- Seura on vuokrannut tilat ravintola Tyyskänhoville siitä syystä, että näin saamme tuloja rakennuksen ylläpitoon ja lämmittämiseen. Nyt meillä on ajatuksena, että verkostoitumista ja muiden järjestöjen kanssa tapahtuvaa yhteistyötä tulisi jatkossa lisätä.
- Järjestöjen avustusrahoja kulkee eri ministeriöistä ja organisaatioista, ja minusta niitä pitäisi lähentää valtakunnallisella tasolla, sillä se heti heijastuu tänne käytäntöön, kentälle. Talous on yksi asia tänä päivänä, joka on hoidettava, sillä mikään ei toimi ilman rahaa, kiteyttää puheenjohtaja
Sikanen.

Teksti Kikka Räty/Sinun Savo