Historia 1956-

Järjestelmällisen kotiseututyön aloitti Varkaudessa vuonna 1951 perustettu Kotiseutu- ja Museoyhdistys, jonka perustajana toimi tohtori Eino Salminen.

 Varkaus-Seura ry:n perustava kokous pidettiin toukokuun 10. päivänä 1956    Varkauden kauppalan virastotalossa, valtuuston istuntosalissa.  Kokouksen puheenjohtajana toimi Valo Kilpiö ja sihteerinä Kyösti Taanila.  Kokouksessa oli läsnä noin 50 henkilöä yhteiskunnan eri alueilta, joten varkautelaiset saivat seuraan laaja-alaisen edustuksen.

Seuran puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti kauppalanlääkäri Eino T. Salminen ja varapuheenjohtajaksi ekonomi Kyösti Pulliainen.  Hallituksen jäseniksi valittiin teatterinjohtaja Väinö Heiskanen, opettaja Yrjänä Savolainen, toimistonhoitaja Liisa Kilpeläinen, pääkirjanpitäjä Agnes Halonen, levyseppä Uuno Kutvonen, maalari Toivo Suomalainen, diplomi-insinööri H.W. Nordström, maanviljelijä Pentti Vänttinen ja päätoimittaja Kyösti Taanila.  Kotiseutu- ja museoyhdistyksen lakkautuessa yhdistys luovutti keräämänsä esineet Varkauden Museolle ja muun aineiston Varkaus-Seura Ry:lle.

Seuran sääntöjen 2. pykälässä on sanottu:  "Seuran tarkoituksena on toimia kuntalaisten vapaana yhteenliittymänä kaupungin henkisen ja aineellisen kehityksen edistämiseksi ja harrastuksen herättämiseksi kaupungin asukkaissa Varkautta kohtaan kotipaikkakuntana, ympäristömaakuntansa sivistys- ja talouskeskuksena ja koko Savon maakunnan ja maamme yhtenä tärkeänä tukikohtana".

Seuran toimintamuodoissa on eräs varsin viisas ja selkeä maininta, johon on syytä kiinnittää huomiota:  "Toiminnassaan seura pysyttelee täysin kaikkien poliittisten pyrkimysten ja suuntausten ulkopuolella.  Seura asettuu yhteyteen kaupungin virallisten elinten ja paikkakuntien yhdistysten kanssa, mikäli sen toiminta koskettaa näiden työskentelytapoja tai harrastuksia".

Seuran kokouksia pidettiin aluksi Varkauden kauppalan, vuodesta 1962 lähtien kaupungin virastotalolla.  Ensimmäinen Varkaus-Seuran järjestämä ohjelmallinen Itsenäisyyspäivän juhla oli kauppalan virastotalossa 6.12.1959.  Näitä juhlia on järjestetty koko seuran toiminnan ajan.  Poikkeuksena olivat muutamat vuodet 1970-luvulla, jolloin juhla korvattiin itsenäisyyspäivän konsertilla.  Ohjelmallisten itsenäisyyspäivän juhlien järjestämiseen palattiin pian.

Itsenäisyyspäivän juhlan perinteeseen ovat yhdessä kaupungin, evankelisluterilaisen seurakunnan ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa kuuluneet kunniakäynnit Pirtinniemen sankarihaudalla ja Kankunharjussa Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalla.  Kunniakäyntejä on lisäksi tehty Taipaleen kanavan rakennustöissä vuosina 1867-68 nälkään kuolleiden haudalla ja muistomerkillä Varkausmäessä.

Seuramme toiminta on alusta alkaen kohdistunut kaupungin yleisen kehityksen edistämiseksi, menneisyyden muistojen vaalimiseen ja kotiseutuharrastuksen herättämiseen ja ylläpitoon.  Näiden päämäärien edistämiseksi seura on tehnyt lukuisia aloitteita, jotka ovat toteutuneet yhteistoiminnassa kaupungin ja eri kansalaisjärjestöjen kanssa.

Varkaus-Päivä -Kotiseutupäivä- järjestettiin useana vuonna kaupungilta saadun tehtävän mukaisesti ja taloudellisen avustuksen turvin laajaohjelmaisena tapahtumana 1960-luvun alkuvuosina.  Eri vuosina päivillä oli eri aiheita, kuten tehdaskierroksia ja työnäytöksiä teollisuuslaitoksissa, kotiseutujuhlat järjestettiin iltapäivällä ja illalla saatettiin tanssia Kämärin lavalla.  Päivät kokosivat runsaasti osanottajia.  Kotiseutupäivillä 1964 esiteltiin A.Ahlström osakeyhtiön Varkauden Konepajalla Pirtinniemessä laivanrakennusta vanhoine ja uusine työtapoineen.  Tämä tapahtuma jäi historiaan, koska laivanrakennusteollisuus päättyi Varkaudessa samana vuonna.

Jäseniä, niin henkilö-kuin yhteisöjäseniäkin, Varkaus-Seuraan saatiin hyvin toiminnan alusta asti.  Vuosina 1956-1961 jäseninä oli paljon henkilöitä, joiden kiinnostuksen kohteena oli nimenomaan kotiseututyö ja sen kehittäminen.  Itä-Suomen voimakkain teollisuuspaikkakunta Varkaus oli ollut heille elinikäinen asuinpaikka ja taustalla vaikutti monien sukupolvien perinne. Tuolloin väestön liikkuvuus ja vaihtuvuus ei ollut sellaista kuin se tuli myöhemmin olemaan.

Voinee sanoa, että ensimmäisen vuosikymmenen aikana Varkaus-Seura rakensi kotiseututyölle varkautelaisen kivijalan, joka on kestänyt myös ajan, jolloin kansallinen kotiseutuperinne ja siihen kuuluvat arvot olivat yleisessä katsannossa vähintään toissijaisia.  Nyt kotiseututyö elää Varkaudessa ja koko maassa voimakasta nousua.

Päättyvän vuoden merkkipaaluja ovat valtakunnallisesti kotiseututyön 100-vuotinen taival ja Kansallisen kulttuurin juhlavuosi.  Tähän ajanjaksoon sattuu myös Varkaus-Seuran tähän asti merkittävin hanke, joka aloitettiin kesällä 1990.  Oman kotiseutukeskuksen rakennus ja saneeraustöihin päästiin 16.11.1992, päärakennuksen vihkiäisiä juhlittiin 28.11.1993.  Olemme nyt vuoden ajan saaneet kokoontua oman kurkihirren alla.

Varkaus-seura on toiminut myös lasten ja nuorten parissa.  Esimerkkeinä mainittakoon kouluissa ja lukioissa pidetyt vuosittaiset piirustuskilpailut.  Kilpailujen arvostelijoina ovat toimineet varkautelaiset taiteilijat.  Piirustusnäyttely oli mm. vuonna 1963 esillä ystävyyskaupunki Pirnassa, jossa se sai erinomaisen vastaanoton ja hyvät arvioinnit.  Monina vuosina kouluissa annettiin myös liikennekasvatusta.  Varkauden opettajayhdistyksen kanssa järjestettiin kotiseutuaiheisia kilpailuja.

Seura on taltioinut kotiseutuperinnettä sekä haastatteluin että nauhoituksin.  Lisäksi on taltioitu diakuvin ja kaitafilmein merkittäviä tapahtumia, sekä häviäviä rakennuskohteita.

Seura teki vuonna 1961 aloitteen Varkauden kauppalalle ja A.Ahlström Osakeyhtiölle laivanrakentaja-muistomerkin pystyttämiseksi.  Tämän aloitteen mukainen hanke toteutui vuonna 1989, jolloin kuvanveistäjä Taru Mäntysen tuotantoa oleva muistomerkki paljastettiin kaupungin keskustassa, Huruslahden rannalla.

Vuonna 1990 Varkaus-Seura aloitti työn paikkakunnan kulttuurielämän kehittämiseksi - runonlausunnan ja klassisen konserttitoiminnan elvyttämiseksi.  Seura perusti Varkauden ensimmäisen runonlausuntapiirin, jossa perehdytään runouteen ja hankitaan lausunta- ja esiintymistaitoa.  Runonlausuntapiirin toiminnan tulosta ovat lukuisat esiintymiset Varkauden seudulla ja myös eri puolella Suomea järjestetyissä tilaisuuksissa.

Varkaus-Seura on ollut aloitteentekijänä Valtakunnallisten Kotiseutupäivien saamiseksi 1997 Varkauden alueelle, jossa päiviä järjestämässä ovat myös Varkauden naapurikunnat Leppävirta ja Joroinen.  Seura on käynnistänyt työn 40-vuotishistoriikkinsa laatimiseksi.

Varkaus-Seura ry:n puheenjohtajina ovat toimineet vuosina 1956-57 Eino Salminen, 1958-66 Väinö Heiskanen, 1967-68 Kyösti Pulliainen, 1969-76 Yrjänä Savolainen ja vuodesta 1977 lähtien Kyösti Koponen.  Seuran taloudenhoitajana on toiminut vuodesta 1970 lähtien Jarmo Ikonen.  Sihteerinä toimii Riitta Taavila.  Muut hallituksen jäsenet ovat:  Pentti Tyrväinen (varapuheenjohtaja), Ulla Sedig, Eeva Kinnunen, Sirpa Ollikainen, Aira Andersin, Maritta Pöllänen, Vesa Moilanen ja Ahti Salovaara.

Varkaudessa 18.11.1994  Kyösti Koponen

(tekstin lyhennys ja muokkaus Ari Kankkunen)

(7.12.2012: Tämä historian lyhennelmä kattaa vuoteen 1994 asti ja saa jatkoa jossakin vaiheessa)