Hällström-suvun toimintaa savossa
Kaarlo Helasvuo Kotiseutukeskuksen vihkiäisjuhlassa 27.11.1993
Sannfrid Theofron Hällström (1824-89) tuli Joroisten piirilääkäriksi ja samalla Varkauden tehtaan lääkäriksi v. 1858. Hänen puolisonsa oli Anna Katarina Lovisa o.s. Hällström (1826-1908).
Varkaus kuului Leppävirtaan, ja Hällström oli saanut luvan asua virka-alueensa ulkopuolella (aivan rajan tuntumassa). Pariskunta muutti paikkakunnalta 1889. Kaksi vuosikymmentä ennen Sannfridin tuloa tänne hänen isänsä Frederik Adolf Hällström (1787-1861) oli sananmukaisesti jättänyt syvän jäljen Varkauteen kanavan suunnittelijana ja rakennustöiden johtajana. Vielä aikaisemmin, 1700-luvun lopulla, tämän vesirakennusinsinöörin vanhempi veli oli jättänyt jalanjälkensä näille main ja ikuistanut Hyryskosken maisemapiirroksen. Tämä Carl Peter Hällström (1774-1836) oli osallistunut vapaaherra Hermelinin johdolla laadittavan Ruotsin valtakunnan yleiskartan valmistamiseen Suomen osalta.
Carl Peter ja Frederik Adolf kuuluivat ilmajokelaisen papin Carl Hällströmin 8-lapsiseen perheeseen, ja näistä lapsista kolme veljestä Sanndrid, Herrbert Gotthard ja Frans Allgort puolisoineen suorittivat elämäntyönsä pääasiallisesti Savossa.
Sannfridin puoliso Anna oli perheenäidin tehtäviensä ohessa musiikin harrastaja kuten miehensä ja opetti pianonsoittoa nuorille. Heidän pojistaan nuorempi Adolf Johannes eli Hannes (1869-1947) toimi lääkärinä etupäässä Savossa s.o. Mäntyharjulla, Heinolassa, Kuopiossa ja pisimmän ajan 1914-36 Savonlinnassa. Täällä Hannes ja hänen puolisonsa Elli os. Åkerman (1873-1955) osallistuivat monipuolisesti järjestötoimintaan ja kunnallispolitiikkaan. Heidän poikansa, abiturientti Arvo Juhani Hällströmin (1899-1920) osallistuessa v. 1918 jääkäri J. E. Sainion johtamassa osastossa Varkauden taisteluun Elli sanoitti perinteisen sävelmän Karjalan Jääkäreiden Marssin. Elli toimi Savonlinnassa Lottien puheenjohtajana 1919-38.
Hanneksen ja Ellin tytär Anni Elina Helasvuo (v:een 1926 Hällström, s.1901) toimi Hirvensalmella kirkonkylän kansakoulun opettajana sekä yksityisenä pianopedagogina 1930-40-luvuilla samalla osallistuen seurakunnan järjestötoimintaan.
Sannfridin veli Herrbert Gotthard Hällström (1830-1911) toimi lääkärinä Mikkelissä vuodesta 1856 lähtien, piirilääkärinä 1862-90. Herrbert osallistui vahvasti kunnalliseen ja seurakunnalliseen toimintaan sekä järjestöelämään mm. musiikin harrastajana. Hänen puolisonsa Johanna Karolina Hällström os. Hällström (1837-1920) oli tunnettu etevänä pianistina. Heidän tyttärensä Hanna Hällström (1864-1942) ja Märtha Maria Hällström (1867-1953) toimivat musiikkiopintojensa jälkeen vanhuusikään saakka yksityisinä pianopedagogeina Mikkelissä ja Hanna myös seurakunnan vt. urkurina ja koulun musiikinopettajana.
Sannfridin nuorin veli Frans Allgot Hällström (1835-78) toimi Joroisten apteekkarina vuodesta 1871 lähtien. Hänen puolisonsa Olga Elisabeth os. Nyman (1843-1912) uurasti leskeksi jäätyään tyttärensä opintojen tukemiseksi toimimalla mm. Järvikylän kartanon myymälän johtajana. Tytär Eva Elisabeth Hällström (1871-1934) toimi kansanopiston opettajana Joroisissa ja Maaningalla, täällä myös opiston johtajana. Hän solmi avioliiton tanskalaisen tri Laust Moltesenin (1865-1950) kanssa. Eva ja Laust Moltesen olivat tanskalais-suomalaisen kulttuuriyhteistyön kantavia voimia Kööpenhaminassa.
Eva Moltesenin tytär Bodil Elisabet Moltesen (s. 1901) solmi avioliiton suomalaisen lääkärin Tauno Relanderin (1892-1977) kanssa. Tauno Relander toimi kunnanlääkärinä Joroisissa 1924-26. Mm. Sortavalassa ja Viipurissa tehdyn työn ja kovien sotakokemusten jälkeen pariskunta asettui Mikkeliin v. 1945. Täällä Bodil Relander on monipuolisesti osallistunut kulttuuririentoihin ja sosiaaliseen toimintaan, kuten puolisonsa keskussairaalan johtaja, ylilääkäri, joka muuten oli isänsä äidin kautta Hällströmien sukua. Bodil ja Tauno Relanderin vanhin tytär Sirkka Relander, sittemmin Lehto (s. 1924) on toiminut lääkärinä Mikkelissä vuodesta 1965 lähtien osallistuen merkittävästi kunnallispolitiikkaan ja järjestötoimintaan kuten lääkärimiehensä Lauri Kalervo Lehto (s. 1921).